Uusi kerrostalo huoneisto, johon asukas ei ollut vielä muuttanut, käydessään siellä hän oli havainnut parketin kupruilevan.

Asukas informoinut havainnostaan talonmiestähelle, joka sulki asuntokohtaisen tuloveden.

JVT-toimet:  Talonmies avasi tuloveden sulun, jolloin todettu astianpesukoneen tuloveden liitoksen vuotavan, asukas arvioi vuoden kestäneen pari viikkoa.

Ensi toimenpiteinä purettu parketti märältä alueelta sekä asennettu kohteeseen tilakuivaus.

Keittiön kaapistot asentanut yritys irroittanut alakaapiston, heiltä tuli myös putkimies kohteeseen.

Rakenteet vahinkoalueella pääpiirteittäin:

Välipohjarakenteena ontelolaattaelementti, jonka päällä korotusvalu / ll- putkisto, kantavat väliseinät betonia.

Lattiapinnoitteena parketti ja seinäpinnoitteena maali.

Kosteusmittauksissa havaittiin, keittiön ja olohuoneen lattian betonipinnassa havaittiin ympäristöään korkeampia pintakosteusarvoja.

Alueella, missä lattian betonilaatalla todettiin vettä lattiapinnoitteen purkutyön yhteydessä, seinien alaosissa ei havaittu ympäristöään korkeampia pintakosteusarvoja.

Vahinkohuoneiston alapuolella olevan huoneiston visuaalisissa tarkastuksissa ja pintakosteustarkastuksessa ei havaittu viitteitä kosteusvaurioista eikä kohonneita pintakosteusarvoja.

Vesikiertoisen lattialämmitysputkiston sijainti rakenteessa paikallistettiin lämpökameralla.

Välipohjan betonilaattaan porattiin betonin kosteuden mittausreiät ja reikiin asennettiin mittausanturit, suoritettavia betonin kosteuden mittauksia varten.

Mittauksista saatujen arvojen perusteella välipohjan betonilaatta todettiin kuivaksi ja pinnoituskelpoiseksi.

Alapuolinen huoneisto:

Vaurio huoneiston vahinkoalueen alapuolelle sijoittuvien katto- ja seinärakenteiden tarkastuksissa ei havaittu viitteitä kosteusvaurioista, eikä rakenteissa havaittu ympäristöään korkeampia pintakosteusarvoja.

Vaurio huoneistossa tapahtuneesta vuotovahingosta ei ole kohdistunut kosteusrasitusta alapuolisen huoneiston rakenteisiin.

Jatkotoimenpiteet:

Ei tarvetta jatkotoimenpiteille.