Nostolava-auton hydrauliöljyletun rikkoutuminen parkkialueella.

Nostolava-auto työskenteli parkkialueella letkurikon tapahtumahetkellä, hydrauliletkusta pääsi valumaan öljyä maapreään arviolta 200 litraa.

Pelastuslaitos oli imeyttänyt hydrauliöljyä imeytysaineeseen ja -turpeeseen.

Kaivinkoneurakoitsija oli kaivanut pahiten pilaantuneita maa-aineksia kuorma-auton lavalle, pelastuslaitoksen ohjeistuksen mukaisesti.

Työt jatkuivat lisäkaivulla PS-Palosaneeraus Oy:n toimiessa kohteessa ympäristöteknisenä kunnostuksen valvojana.

MAAPERÄ-, POHJA- JA PINTAVESITIEDOT

Kunnostustavoitteet

Kunnostuksen tavoitteena oli poistaa kohteesta maamassat, joiden öljyhiilivetypitoisuus C10-C40 ylittää valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) öljyhiilivetypitoisuudelle (C10-C40) määritetyn kynnysarvon 300 mg/kg.

Kunnostuksen toteutus

Ympäristöasinatuntijamme saapuessa paikalle hän otti maaperästä kokoomanäytteet, ensitoimina kaivetulta alueelta ja sadevesikaivolle johtavasta tummasta maa-aineksesta.

Näytteistä mitattiin PID-kenttämittarilla haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen pitoisuus, korkeiden lukemien perusteella, maa-aineksen kaivutyötä jatkettiin.

Aiemmin pelastuslaitoksen ohjeistuksen mukaisesti, kaivettua kaarevaa yhtenäistä aluetta ryhdyttiin syventämään.

Kaivutyön aikana kaivannon pohjalla havaittiin betonikannella varustettu betonirenkainen kaivo, jonka kansi oli peitetty suodatinkankaan, kaivossa ei havaittu öljyä.

Sadevesikaivoon johtaneessa tumman maa-aineksen vanassa todettiin öljyä, kaivuuta jatkettiin ja laajennettiin kaivualuetta sadevesikaivon ympärille. 

Kaivutyötä jatkettiin kunnes jäännöspitoisuusnäytteiden perusteella oli saavutettu öljyhiilivetyjen C10-C40 kynnysarvopitoisuus 300 mg/kg.

Betonirenkailla ja –kannella varustettu perusvesikaivo sijaitsi kohdassa maanpinta laskee kohden kiinteistöjen rajalla kulkevaa avo-ojaa.

 Avo-ojassa oli niukasti vettä, eikä sen pinnalla havaittu öljykalvoa kunnostuksen aikana. 

Poistetut pilaantuneet maa-ainekset

Kunnostuksessa poistettiin yhteensä lähes 75 tonnia pilaantuneita maa-aineksia, kaivualue oli noin 30 m pitkä ja lähes 15 m leveä.

Poistetuista maa-aineksista ei otettu kentällä erillisiä näytteitä vaan ne toimitettiin pimatu-palveluna jätteenkäsittelykeskukseen.

Kaatopaikalla käsitellyille massoille laaditaan myös kaatopaikkakelpoisuuslausunto, pilaantuneen maan kuormista laadittiin siirtoasiakirjat.

Työnaikainen seuranta ja jäännöspitoisuudet

Tutkimuksen ja kunnostuksen aikana maanäytteitä analysointiin seuraavasti:

kokonaishiilivetypitoisuus ja helposti haihtuvat orgaaniset yhdisteet mitattiin kenttämittareilla, öljyhiilivedyt C10-C40 varmistettiin laboratoriomittauksilla.

Vesien käsittely

Vahinkoalueella oleva sadevesikaivo ja alueen perusvesikaivo tyhjennettiin, öljyistävettä toimitettiin reilu 800 kg ja öljyistäsakkaa lähes 100 kg sitä vastaanottavalle jäteasemalle.   Perusvesikaivo laskee kiinteistöjen raja-ojaan, jonka veden pinnalla ei todettu kunnostuksen aika öljykalvoa.

Muut jätteet

Pelastuslaitos imeytti heti onnettomuuden jälkeen öljyä imeytysaineisiin.

Ensivaiheen torjuntatoimista oli syntynyt myös nestemäistä hydrauliöljyn ja imeytysaineen seosta yli 10 litraa, joka toimitettiin sitä vastaanottavalle jätelaitokselle.

Kohteen viimeistely

Kaivannon täyttöön käytettiin yhteensä 80 tonnia täyttömassoja.

KUNNOSTUSTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN JA LOPPUARVIO

Jäännöspitoisuusnäytteiden perusteella kohteeseen ei jäänyt valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 määritetyn öljyhiilivetyjen C10-C40 kynnysarvopitoisuuden 300 mg/kg ka ylittäviä maa-aineksia ja näin ollen kunnostuksen tavoitetaso saavutettiin.

Kohteessa ei ole pilaantuneiden maiden aiheuttamaa jatkotoimenpiteiden tarvetta