Teollisuus kiinteistön vuokralainen oli hitsannut tila-autonsa runkoa piha-alueella, hitsauskipinä oli jäänyt kytemään auton rakenteisiin aiheuttaen palotapahtuman.

Kohteessa paloi tila-auton rungon lisäksi, kuorma-auton perävaunu sekä sen alla ollut kevytmoottoripyörä ja mopomönkijä, ne oli toimitettu aiemmin kaatopaikalle.

Teollisuusalueen omistaja oli kaapinut, palotapahtuman jälkeen lähes 15 tonnia palopaikan maa-ainesta ja palojäänteitä, jotka hän oli toimittanut sitä vastaanottavalle kaatopaikalle.

PS-Palosaneeraus Oy kävi kohteessa muutamia viikkoja palotapahtuman jälkeen ottamassa kaivualueelta jäännöspitoisuusnäytteet, ely-keskuksen ohjeistuksen mukaisesti.

MAAPERÄ-, POHJA- JA PINTAVESITIEDOT

Näytteenottoalueella todettiin olevan hiekkaa ja soraa, lähin pohjavesialue sijaitsee vajaan kilometrin päässä kohteesta, joka on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue.

Näytteenotto ja näytteiden analysointi

Kohteessa oli kaavittu kaivinkoneella paloalueen maanpintaa noin 10 cm syvyydeltä, vahinkoalue oli lähes 700 neliömetriä.

Tutkimuksen aikana näytteitä ei otettu kaivannon viereltä kaivamattomalta alueelta.

Kaivualue jaettiin neljään osaan, joista kustakin otettiin yksi kokoomanäyte.

Tutkimuksen aikana maanäytteitä analysointiin seuraavasti: 

Kokonaishiilivetypitoisuus, helposti haihtuvat orgaaniset yhdisteet öljyhiilivedyt C10-C40 / varmistus laboratorio, TVOC, haihtuvat orgaaniset yhdisteet / varmistus laboratorio. 

PAH, polyaromaattiset hiilivedyt.

Tutkimustulokset

Tutkimustulosten mukaan maaperän jäännöspitoisuusnäytteiden PAH-yhdisteiden ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet jäivät alle laboratorion määritysrajan.

Parilla kaivuu alueella todettiin raskaita öljyjakeita yli alemman ohjearvon.

Kaikkien tutkimusnäytteiden metallien ja puolimetallien pitoisuudet jäivät alle kynnysarvon muiden paitsi antimonin osalta.

Kenttämittarilla mitatun antimonin pitoisuus näytteissä jäi kuitenkin alle ylemmän ohjearvotason.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa käytetään valtioneuvoston asetusta (VNa) 214/2007.

Asetuksessa on annettu eräiden yleisesti esiintyvien maaperän haitta-aineiden kynnysarvot, alempi ja ylempi ohjearvo.

Maaperän katsotaan olevan pilaantumaton, jos haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvon.

Mikäli tutkittavan kohteen maaperässä kynnysarvot tai taustapitoisuudet ylittyvät, tulee siirtyä maaperän tai alueen pilaantuneisuuden arviointiin.

Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto-, liikennealueena taikka muuna vastaava alueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon.

Kaikkien maanäytteiden öljyhiilivetypitoisuudet >C10-C40, PAH-yhdisteiden, TVOC-yhdisteiden sekä metalli- ja puolimetallien pitoisuudet jäävät alle ylemmän ohjearvopitoisuuden.

Haitta-ainepitoisuuksien raja-arvona pidetään ylempää ohjearvotasoa, kun kyseessä on teollisuuskiinteistö.

Riskinarvio

Eräässä näytteenottokohdassa todettiin jäännöspitoisuutena lähes 650 mg/kg ka raskaita öljyhiilivetyjä >C21-C40, mikä lievästi ylittää alemman ohjearvotason 600 mg/kg ka.

.

LOPPUARVIO

Kohteesta poistettiin kaivamalla palojäänteet ja niiden alla ollutta pintamaata.

Kaivualueen jäännöspitoisuusnäytteiden perusteella maaperään ei jäänyt haitta-ainepitoisuuksia, jotka olisivat ylittäneet teollisuusalueelle määritellyt ylemmät ohjearvopitoisuudet.

Riskinarvioinnissa todettiin, että maaperään jäi raskaita öljyhiilivetyjä yli alemman ohjearvopitoisuuden.

Nämä öljyhiilivedyt eivät ole kohteen maaperässä liukoisessa muodossa eivätkä siten kulkeudu pohjaveteen.

Haitta-aineiden leviäminen pintamaasta hulevedessä kiintoaineeseen sitoutuneena lähiympäristöön on mahdollista erityisesti voimakkaiden sateiden ja sulamisvesien aikaan. Terveydellinen ja ekologinen riski kyseisestä maa-aineksesta on teollisuusalueella vähäinen.